Nauta on luomuviljelyssä tärkeä eläin, sillä se pystyy kotieläimistä parhaiten jalostamaan viljelykierrossa tuotetut nurmikasvit maidoksi, lihaksi ja lannaksi. Naudan lanta ylläpitää ja parantaa maan elävyyttä ja viljavuutta erityisen hyvin. Naudan, erityisesti emolehmien ja maatiaisten, laiduntamisen avulla voidaan hyödyntää maatilan niitäkin alueita, jotka eivät sovellu viljeltäviksi. Eniten luomuvalvonnassa on emolehmätiloja, mutta myös luomumaidontuotannolla on vankka jalansija.

Monet emolehmätuotannon rakennukset soveltuvat luomutuotantoon ilman isompia muutoksia. Useinmiten niissä on kiinteää lattia riittävästi ja valoaukkojakin tarvittaesa tehtävissä siten, että n. 5%:n valoaukkovaatimus ei muodostu ongelmaksi. Lähinnä joudutaan miettimään eläinten ryhmittelyjä, että sisätilapinta-ala riittää kaikissa tilanteissa kussakin osastossa tai karsinassa oleville eläimille.

Pihattotyyppiset lypsykarjanavetat täyttävät usein myös suhteellisen helposti luomuehdot, jos ne eivät ole kokonaan rakolattiapohjaisia ratkaisuja. Eläinten käyttöön tarvittavasta minimipinta-alasta kun vähintään puolet tulee olla tiivispohjaista.

Parsinavetat ovat luomussa mahdollisia vain alle 30ey:n kokoisissa pienissä yksiköissä. Parsinavetasta luomueläimet pääsevät talvikaudella jaloittelemaan tarhaan vähintään kaksi kertaa viikossa, yleensä useamminkin, jos vain sääolosuhteet sallivat. Myös parsinavetoissa järjestetään sellaiset tilaratkaisut, että poikivaa eläintä ei pidetä kytkettynä. Helpoiten tämä onnistuu tekemällä riittävä määrä poikimakarsinoita.

Luomulihanaudoille soveltuvat vain pihattotyyppiset navetat ja niissäkin huomioidaan riittävä kiinteän lattian osuus. Erityisesti liharotuisten nautojen kasvattamoiksi parhaita ratkaisuja ovat kiinteäpohjaiset kylmät tai viileät rakennukset, joista talviulkoilukin järjestyy tarvittaessa helposti. Rakolattiakarsinoihin on haasteellista järjestää toimiva kiinteäpohjainen makuualue.

Pääsääntöisesti luomukotieläintilalle hankittavat eläimet ovat peräisin luonnonmukaisesta tuotannosta eli toiselta luomukotieläintuotannon valvontajärjestelmään kuuluvalta tilalta. Eläimen mahdollinen siirtymävaihe luomuun tulee olla ohi, jotta se voidaan myydä luomueläimenä. Kun ostetaan eläimiä, joiden siirtymävaihe luomuun on ohi, ei ole olemassa rajoituksia niiden ikään tai hankittavaan lukumäärään. Ostettavat luomueläimet voivat olla myös jo poikineita lehmiä.

Tavanomaisesta tuotannosta voidaan hankkia tarpeellinen määrä siitossonneja, jos luomulaatuisia sopivia yksilöitä ei ole saatavilla. Siitoskäyttöön voidaan tarvittaessa ostaa tavanomaisia poikimattomia hiehoja 10% tilan täysi-ikäisten nautojen määrästä. Luomunautatila ei voi ostaa tavanomaista alkuperää olevaa poikinutta lehmää, muutoin kuin ELY-keskuksen poikkeusluvalla alkuperäisrotua edustavan yksilön.

Poikkeustilanteissa voidaan Ely-keskuksesta hakea lupaa hankkia enemmän eläimiä tavanomaisesta tuotannosta. Lihantuotantoon tarkoitetut naudat ovat kuitenkin aina vain luomualkuperää.

Luomutuotannossa naudat ruokitaan pääasiassa oman tilan karkearehulla. Päivittäisestä rehuannoksesta voi naudoilla olla väkirehua enintään 40 % kuiva-aineesta, lypsylehmillä poikimisen jälkeen osuutta voi nostaa tarvittaessa 50 %:iin enintään 3 kk:n ajaksi. Rehusta vähintään 60% tulee saada omilta ja mahdollisten yhteistyötilojen pelloilta. Tilan eläinmäärä on siis sidoksissa käytettävissä olevaan rehuntuotantoalaan. Koska ruokinta on karkearehuvaltaista, ovat säilörehun laatu ja määrä erityisen tärkeitä varsinkin lypsylehmien ja lihasonnien kohdalla.

Lajinmukaisen eläintenhoidon periaatteisiin kuuluu, että kaikki eläimet laiduntavat kesäisin. Yli vuoden vanhoja sonneja voidaan kuitenkin laiduntamisen sijaan ulkoiluttaa tarhassa.

Väkirehuna naudoilla käytetään eri viljalajeja. Valkuaislisää on mahdollista saada ruokintaan herneen, härkäpavun ja rypsin avulla.

Luomulehmä saa hoitaa itse vasikkaansa alkuajan. Luomuvasikka juotetaan lehmänmaidolla ja se vieroitetaan tavanomaista vasikkaa myöhemmin vasta 3 kk:n iässä. Pienelle vasikalle tarjotaan jo heti alusta lähtien lisäksi hyvälaatuista karkearehua ja vähitellen myös tarpeisiin sopivaa väkirehua.

Lisää luomunautojen ruokinnasta voit lukea täältä.

Luomulypsylehmän hoidon tavoitteena on korkea elinikäistuotos eli pitkä ja terve elämä. Siihen pyritään hoitamalla karjaa lajinmukaisesti sen tarpeita kunnioittaen. Antibiootteja ja muita lääkkeitä käytetään vain eläinlääkärin määräyksestä ja varoajat ovat kaksinkertaiset tavanomaiseen tuotantoon nähden. Hoitokertoja eläimelle voi tulla vuoden aikana eneintään 3 kpl, neljännestä hoitokerrasta se palaa takaisin siirtymävaiheeseen.

Naudat voidaan tarvittaessa nupouttaa, kunhan sitä tehtäessä käytetään rauhoitusta ja puudutusta. Nupotukseen on muistettava hakea lupa ennakkoon omasta Ely-kesuksesta. Nupoutuksen toteutus kuvataan Eläinten luomusuunnitelmassa.

Lisää luomunautojen hoidosta voit lukea ProAgrian Hyvät toimintatavat -oppaista Maidontuotanto Naudanlihan tuotanto