Luomuviljely on maan viljelyä, joka perustuu maan hyvään hoitoon vuoroviljelyn keinoin. Ravinnehuolto toimii eloperäisten lannoitteiden ja typpeä sitovien palkokasvien avulla, joita viljellään apilanurmessa tai viherlannoitusseoksissa. Luomuviljely toimii parhaiten hyvärakenteisella pellolla, jota ei tallata.

• viherlannoitus- ja nurmikasveista
• perinteisistä viljalajeista, kuten rukiista, vehnästä ja kaurasta sekä palkokasveista
• erikoiskasveista, kuten speltti, tattari, rypsi, öljypellava ja kumina
• perunasta.

Luomuviljely vaatii hyvää,pitkällistä ja strategista suunnittelua, jossa otetaan huomioon viljelyn kokonaisuus, tilan resurssit, talous ja osaaminen. Suunnittelussa on otettava huomioon Eviran luonnonmukaisen kasvintuotannon säännöt. Luomusuunnitelma laaditaan usein 5 vuoden pituiseksi ja pidemmäksikin ajaksi.

Suunniteltaessa asetetaan tavoitteet ja mietitään, miten ne toteutetaan. Samalla kartoitetaan mahdolliset riskit esim. kasvitautien osalta. Muistiinpanoissa seurataan, miten kävi; pystyttiinkö tavoitteet toteuttamaan. Tavoitteet muuttuvat, esim. viljelykasveja joudutaan vaihtamaan esim. markkinatilanteen heilahtelujen takia ja se muuttaa edelleen tavoitteita seuraavalle vuodelle. Suunnittelu ja seuranta ovat jatkuvia. Luomusuunnitelma pidetään ajan tasalla.

Luomutilan viljelyn suunnittelun tärkein osa on viljelykierto. Viljelykiertosuunnitelma on viljelyn päälinja, sitä täydentävät mm. lannoitus- ja kasvinsuojelusuunnitelmat. Suunnitelmien tekemiseksi on monta hyvää tapaa. Tarpeet ovat erilaisia, esimerkiksi nurmitilan kasvinsuojelutoimet on helppo liittää kiertosuunnitelman kanssa samalle paperille, mutta vihannestilalla jo riskien selvittämiseenkin menee enemmän tilaa.

Viljelykiertosuunnitelman laatimisen tarkoitus on miettiä, miten viljely toteutetaan, tai mitä luomuun siirtyminen käytännössä tarkoittaa. Kiertosuunnitelmaan merkitään viljeltävät kasvit ja niiden lannoitus tai kalkitus. Tärkeää on huomioida myös oman tilan ulkopuolelta hankittavat eloperäiset lannoitteet, lannat, kivijauheet ja hivenlannoitteet. Suunnitelmaa korjataan tarvittaessa, usein vuosittain.

Siirtymävaihesuunnitelma on luomuun siirtyvän tilan viljelykiertosuunnitelma. Siihen merkitään lohkoittain milloin siirtyminen alkaa. Kiertosuunnitelman lisäksi siirtyminen edellyttää mm. maanhoidon ja talouden suunnittelua.

Vuotuinen viljelysuunnitelma, laaditaan monesti erikseen, mutta sen voi yhdistää mainiosti kiertosuunnitelmaankin. Siinä arvioidaan kunkin pellon ja kasvin lannoitustarve ja miten se käytännössä täytetään, sekä mahdolliset kasvinsuojelutoimet. Lannoitteiden käyttö lasketaan sekä levitettävinä määrinä että pääravinteet myös ravinnekiloina. Viljelysuunnitelma on sekä kevään työlista että myös pohja lohkokohtaisille muistiinpanoille.

Lannoitustarvelaskelma on yleensä käytännön edellytys em. suunnitelmien laatimiselle. Parasta on tehdä se ravinnetaseajattelun mukaisesti, mutta se voidaan tehdä myös viljavuustutkimuksen perusteella. Oman tilan ulkopuolelta hankittavien lantojen ja muiden täydennyslannoitteiden tarve arvioidaan aina ravinnetarvelaskelman avulla.

Kasvinsuojelusuunnitelma sisältyy usein joko kiertosuunnitelmaan tai vuotuiseen viljelysuunnitelmaan, mutta sekä käytännön että määräysten takia on tarpeen miettiä kasvinsuojelu myös erikseen kunkin pellon tai viljelykasvin kannalta.

Tilan toiminta-ajatus tarkoittaa viljelyn ja kotieläintuotannon perusideaa. Se voi olla elannon hankkiminen koko perheelle, tai sivutoimiviljely, ja esimerkiksi rehun viljely ja karjantuotteiden myynti meijerin ja teurastamon kautta, tai se voi olla porkkanan ja sipulin viljely, joista sipuli myydään kokonaan tukkuun ja porkkana myydään osin omina jalosteina.

Tuotanto- ja varastotilojen kuvaus kuuluu nykyaikaiseen tuotanto- ja laatuketjuun, kun koko ketjusta tehdään ns. läpinäkyvä ja sertifioitava. Kuvaus voi olla esim. luomusuunnitelman etusivulla tai erikseen. Tavallisella maatilalla siinä kerrotaan muutamilla lauseilla, miten tuotteet varastoidaan, käsitellään ja kuljetetaan sekä millaiset ne ovat kooltaan ja laadultaan (esim. mahtuuko viljasato omiin siiloihin). Tarvittavat alihankintasopimukset tulee myös mainita.

Viljelyskartta kuuluu suunnitelmaan. Liitteeksi laitetaan virallinen digitaalinen kartta. Suunnitteluvaiheessa suurena apuna ovat viljavuus- ja salaojakartat. Kartalta täytyy pystyä erottelemaan kasvulohkot tarvittaessa ja myös kuivurit, rehuaumat ym. on syytä merkitä karttaan. Niiden lisäksi karttaan merkitään myös suojakaistat ja pientareet.

Tuotantosuunnitelmassa ilmoitetaan vuosittain luomutarkastuksia ja tukia varten, mitä milläkin pellolla viljellään. Tuotantosuunnitelma tehdään sähköisesti Mavin Vipupalvelussa. Sen voi tehdä myös kasvulohkolomakkeella 102B, tai jos pinta-alatukia ei haeta, lähetetään ELY-keskukseen vastaavat tiedot kesän viljelykasveista. Tavallisesti suunnitelmat laaditaan neuvojan kanssa. Ne voi tehdä esim.Web-Wisu-ohjelmaa käyttäen.