Robottinavetastakin lypsylehmien laidunnus onnistuu, jos navetan ympärillä on kohtuullinen määrä laitumeksi käytettävää alaa ja viljelijä haluaa laitumia hyödyntää. Laidunnuksesta on useita hyötyjä: laidunnus edistää eläinten terveyttä, eläimet saavat toteuttaa laitumella luontaisia käyttäytymismallejaan, hankalat peltokuviot saadaan pidettyä laidunnuksella siisteinä ja niiden sato hyötykäyttöön, laitumen rehuarvo on hyvä ja yleensä lisää tuotosta, laidunrehun tuotantokustannus on alhainen, laidunnuksen avulla selvitään pienemmillä karkearehuvarastoilla, laidunkaudella ”itsestään levittyvä” lanta pienentää lantaloiden tilavuustarvetta ja lannan levityskustannuksia. Lisäksi laidunnuksella ja kesällä ulkona näkyvillä eläimillä on suuri imagollinen merkitys maidontuotannolle.

Laidunrehun energia-arvo riippuu sen korjuuasteesta. Laidunnurmi tulisikin syöttää lypsylehmille aina mahdollisimman nuorena, mutta kuitenkin sen verran pitkänä että korkeatuotoksinenkin lehmä saa sieltä riittävästi kuiva-ainetta. Laidunten kasvukyvyn arvioinnissa on oltava realistinen ja huomioitava, ettei lohkoja syötetä liian tarkkaan, jotta ne jaksavat lähteä uudelleen kasvuun. Laidunnurmia kannattaa hoitaa mieluummin joka syötön jälkeen tehtävillä puhdistusniitoilla kuin liian tarkalla syöttämisellä. Kasvuston loppukorkeuden lohkoa vaihdettaessa tulee olla vähintään 10–12 cm. Laidunten syöttö aloitetaan keväällä mahdollisimman aikaisin ja kesälläkin viimeistään kun kasvusto on noin 25 cm korkeaa. Lypsylehmille ei sovellu vanha laidun eikä tässä tapauksessa määrä korvaa laatua, joten vanhentuneet laitumet jätetään umpilehmille ja nuorkarjalle. Myös pikkuvasikat tarvitsevat huippulaatuiset ja puhtaat laidunruohot nurmensyönnin opetteluun.

Laidunnuksen käytännön lohkokoot ja kulkureitit suunnitellaan aina tilakohtaisesti siten, että laidunkierrosta saadaan paras hyöty. Laidunnurmien kasvilajivalikoimaa suunnataan laidunnusta kestäviin, monipuolisiin ja valkuaispitoisiin seoksiin. Erityinen huomio luomutiloilla kiinnitetään laidunnurmien kasvinsuojeluun, jotta kasvustot pysyvät laadultaan hyvinä.

Päivittäinen energiatarve ¹⁾:

• Ummessa oleva lehmä (550 kg) 58 MJ vastaa n. 5.0 kg ka laidunrehua
• Lihanauta (400 kg) 73 MJ vastaa n. 6.4 kg ka laidunrehua
• 20 kg lypsävä lehmä (550 kg) 161 MJ vastaa n. 14 kg ka laidunrehua*
• 40 kg lypsävä lehmä (550 kg) 264 MJ vastaa n. 23 kg ka laidunrehua

* Lähellä maksimaalista syöntimäärä suomalaisella laitumella

Laidunnurmien peruskasveja ovat palkokasveista valkoapila ja keltamaite sekä harkiten muut apilat tai mailaset. Heinäkasveista nurminata ja niittynurmikka ovat jälkikasvultaan hyviä. Timotein satomäärät laidunnurmissa tahtovat jäädä alhaisiksi. Suostuisilla alueilla seokseen kannattaa lisätä englannin raiheinää. Erilaisten yrttien mukanaolo seoksessa tuo kivennäis- ja hivenaineipitoisuuksiin oman lisänsä.

Monivuotisten laidunten ikää ja kasvukykyä voidaan parantaa tekemällä täydennyskylvöjä 8–10 kg/ha apila-nurmisiemenseoksilla – myös yksivuotisia kasveja kuten raiheinää ja viljaa voidaan käyttää paikkauksiin. Erityisesti rukiin avulla saadaan kestävyyttä kulkuurille – jo 40 kg/ha auttaa tiheän kasvuston saamisessa. 1-vuotisia kasveja käyttämällä saadaan lisälaidunala käyttöön siinä vaiheessa kun monivuotisten laidunnurmien kasvu keskikesällä hiipuu. Maittavia kasveja ovat esim. vilja-herne-seokset ja raiheinistä saadaan aloja, joita voidaan laiduntaa vielä myöhään syksyllä. Perustamalla yksivuotisen laitumen vilja-raiheinä-seoksella saadaan myös välivuosi palkokasvien viljelyyn. Rehevien kasvustojen syötössä tulee loppukesästä ja syksyllä olla tarkkana, etteivät ne aiheuta eläimille puhaltumista – riski on suurin märällä kelillä ja pakkasöiden jälkeen.

^{2) 3)}

1. 140 lypsylehmää, keskituotos 8500 – 9000 EKM - laidunalaa alkukesästä 20 ha ja loppukesästä 40 ha, kauimmaiselle lohkolle 500 m – pelkkä säilörehu ruokintapöydälle ja väkirehu robotilta/kioskeista – kesällä lypsykertoja 2,3/lh/vrk, talvella 2,5/lh/vrk – eläimet ohjataan robotilta aina suoraan ulos, eivätkä pääse muuta kautta parteen tai ruokintapöydän ääreen – paimenkoirat hakevat aamulla ja illalla laitumelta eläimet, jotka eivät ole tulleet takaisin navetalle – deLaval feed-first

2. 65 lypsylehmää, keskituotos 9400 EKM –laidunalaa 25 ha, josta uusitaan vuosittain 5 ha – aperuokinta + robotilta lisäväkirehu – laidunkaudella sisällä annettavan säilörehun määrää pudotetaan reilusti (n. 10%:iin), jotta eläimet menisivät laitumelle syömään eivätkä jäisi sisälle syömään pienempää rehuannosta ja pudottaisi tuotosta -ovi laitumelle auki jatkuvasti läpi laidunkauden, laidun kaukana (takareunaan 1 km) valtatien toisella puolella, minne kulku alitunnelin kautta – lehmät kulkevat itsestään ilman ohjailua taikka eläinten hakemista laitumelta – kesällä lypsykertoja 2,3-2,4/lh/vrk, talvella 2,8 – 2,9 /lh/vrk – Lely, vapaa liikenne

3.75 lypsylehmää, keskituotos 8000 EKM – peltolaidunta 16 ha, luonnonlaitumia 26 ha - säilörehu ruokintapöydältä, väkirehu kokonaan robotilta (300 g/maitokg) – laidunkaudella pudotetaan säilörehun määrä ensin puoleen ja sitten 1/3 talvikauden annoksista – ovi navetalla vapaasti auki laitumelle, sijainti toisella puolella kuin robotti, lehmät kulkevat laitumelta tullessa ympäri koko piha-alueen – lehmäliikenne hidastuu loppukesästä, mutta lypsykertojen väliksi on hyväksytty maks 15 h - lypsykertoja kesällä 2,5-2,6/lh/vrk, talvella 2,8-2,9/lh/vrk – Lely, vapaa liikenne

4.75 lypsylehmää, keskituotos 9000 kg EKM – ape, kioskit ja robotti - laidunalaa alkukesästä 8 ha, loppukesästä 16 ha, paljon pieniä lohkoja, isot lohkot kaistasyötetään, n. 1 ha/3 pv- lehmät pääsevät robotilta ulos, mutta voivat tulla halutessaan saman tien sisälle (ongelma kuumina päivinä, jolloin jäävät vain sisälle makoilemaan) – lypsykertoja kesällä 2,5/lh/vrk, talvella 2,7-2,8/lh/vrk – ongelmia lähinnä loppulypsykaudella olevien lehmien kulkemisessa (haettava lypsylle), koska robotilta saatava väkirehuannos on liian pieni houkuttelemaan lypsylle – Lely, vapaa liikenne

5.130 lypsylehmää, keskituotos 10 000 EKM – ape, osa väkirehusta robotilta – lehmät ovat kahdessa ryhmässä ja ohjataan laitumelle omia reittejään – isot laidunlohkot, puhdistusniitot syötön jälkeen – laidunalaa alkukesästä 11 ha, loppukesästä 22 ha, tarvittaessa vielä lisäalaa 6 ha – navetassa on yksisuuntaisia portteja, joiden kautta eläimet pääsevät ulos – vettä on tarjolla vain navetan lähellä – laitumen kasvun ehtyessä kuivina kausina, eivät eläimet kulje kunnolla laitumelle - yhtenä syynä huonoon liikenteeseen laitumelle voi olla, että laidunnusta tehty vasta kaksi kesää - lypsykertoja kesällä 2,1 -2,1/lh/vrk, talvella 2,5/lh/vrk – DeLaval feed-first