Sisällysluettelo
Peltoviljely - rikkaäestys
Rikkaäestystä käytetään etupäässä viljapelloilla rikkaruohojen torjumiseksi. Kevyellä rikkaäkeellä irrotetaan ja peitetään pienet rikkataimet joko ennen viljan orastumista tai orastumisvaiheessa. Yksi rikkaäestyskerta hävittää siemenrikkaruohoista 40-80 %.
Äestys myös rikkoo pellon pinnan kuorettumat, mistä hiesu- ja savimailla on paljonkin hyötyä. Äestystä käytetään myös herne-, härkäpapu- ja rypsipelloilla. Monivuotisiin rikkakasveihin äestyksellä ei ole merkittävää vaikutusta.
1. Tavoite ja teho
Rikkaäestyksen teho rikkoihin on kokeissa vaihdellut tavallisesti 40-60 % välillä. Parhaimmillaan teho on noin 80 % ja pärjää silloin hyvin vertailussa torjunta-aineiden kanssa. Kuitenkin äestyksen jälkeen itää aina uusia rikkaruohoja, joten elokuussa puintien aikaan pelto ei ole enää yhtä puhdas kuin ruiskutettu pelto. Rikkaäestys ei yleensä lisää oleellisesti viljan satoa, mutta parantaa laatua ja helpottaa puintia ja mikä tärkeintä, estää rikkaruohojen runsastumista.
2. Välineet
Suomessa on myytävänä yleisesti ainakin kolme erilaista rikkaäestä. Tavallisesti laite kannattaa ostaa heinänkylvölaitteen kanssa, jotta sille on enemmän käyttöä. Rikkaäkeitä on tehty myös itse maatilapajoissa. Tärkeä ominaisuus on maan pinnan myötäily, minkä takia monet äkeet on koottu useammista yksiköistä.
3. Kylvömäärä
Rikkaäestys peittää myös viljan oraita. Tanskalaisten kokeiden mukaan paras teho saavutetaan kun oraista peittyy 20 %. Ts. siemenmäärää pitää lisätä äestyksessä vioittuvien tai tuhoutuvien korvaamiseksi. Sopiva lisäys on + 15-20 %. Jos pellolla on paljon rikkaruohoja, voidaan siemenmäärää lisätä enemmänkin ja tehdä rikkaäestys esim. kolme kertaa.
4. Kylvösyvyys
Tavallisesti rikkaäestystäkin käytettäessä vilja kylvetään normaaliin syvyyteen eli 3-4 (5) cm. Kevyillä mailla kylvösyvyyttä voi vähän lisätä normaalista. Jos tarkoitus on rikkaäestää pelto jo ennen viljan orastumista, kylvetään vilja usein noin 5-8 cm syvyyteen (ks. sokkoäestys kohta 14). Liian syvä kylvö hidastaa viljan orastumista ja siten huonontaa normaaliaikaisen rikkaäestyksen tehoa.
5. Muokkaus ja jyräys
Rikkaäestettävä pelto muokataan hyvin. Kokkareet ovat haitaksi rikkaäestykselle. Pellon pinnan tasoittamiseksi jyräys on tarpeen. Äes ei toimi hyvin kokkareisella maalla.
6. Lannoitus
Hyvin kasvava vilja parantaa rikkaäestyksen valikoivuutta. Ts. reilusti lannoitetussa viljassa rikkaäestyksen teho on parempi kuin lannoittamattomassa viljassa.
7. Ajankohta "mahdollisimman aikaisin"
Rikkakasvit ovat herkimmillään sirkkalehtiasteella ja jo ennen sitäkin idun tullessa esille. Jo 2-4 -lehtiasteella sitkeähenkisimmät rikkakasvit, mm. pillikkeet, tattaret ja retikka (narsku) alkavat ketää äestystä.
Viljat ovat arimmillaan 1-lehtiasteella. Tavallisesti äestys tapahtuu viljan ollessa 2-3 lehtiasteella eli noin 10 cm pitkää.
Viljan voi ”sokkoäestää” ennen orastumista. Se on tarpeen kun rikkoja on paljon, tai viljan orastuminen jostain syystä hidasta. Toisaalta sokkoäestys on tarpeellisin eloperäisillä mailla. Niillä kasvaa paljon nopeasti suuriksi kasvavia äestystä kestäviä lajeja kuten leinikkejä, pillikkeitä ja tatarlajeja.
Tavallisesti viljapelto rikkaäestetään kun rikkakasvit ovat sirkkataimella ja vilja silloin (toivottavasti) 2-3 lehtivaiheessa. Kyse on ns. aikaisesta eli sirkkataimivaiheen rikkaäestyksestä.
Kun viljan kylvörivit jo ohjaavat pitkäpiikkisen rikkaäkeen piikkejä tehokkaasti riviväleihin, kyseessä on valikoiva äestys. Usein myöhäinen äestys aiheuttaa jälkivihantaa.
8. Ajosuunta
Tavallisesti rikkaäestys tehdään kylvörivien suuntaisesti. MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemalla vinoittain ajo kylvöriveihin nähden on usean vuoden ajan vahingoittanut vähiten viljaa ja torjunut parhaiten rikkakasveja. Erityisesti myöhään äestettäessä kannattaa ajaa rivien suuntaisesti ja säätää piikit ottavaan asentoon.
9. Ajonopeus
Viljan oraan ollessa pientä ajetaan hiljaa noin 2-5 km/h. Ennen orastumista tai viljan ollessa jo hyvästi vähintään 2-lehtistä sopiva nopeus on 7-10 km/h. Hitaampi ajonopeus voi jopa vahingoittaa enemmän oraita. Ajonopeus riippuu paljon maan kovuudesta. Syysviljapellon keväinen äestys vaatii paljon enemmän voimaa kuin saman pellon äestys kevätkylvön jälkeen.
10. Työsyvyys
Työsyvyys on 1,5-2 cm. Syvyyttä on oltava sen verran, että piikit kuljettavat vähän maata mukanaan peittääkseen rikkataimet.
11. Sää
Tehokkainta rikkaäestys on kuivaavalla eli aurinkoisella ja tuulisella säällä. Ihanteellista säätä ei pidä odottaa pitkään, jotta rikkakasvit eivät ehdi kasvaa liian isoiksi. Hyvin kuivalla kelillä voi vilja kärsiä tavallista enemmän. Yöpakkanen äestyksen jälkeen on vaarallinen rukiille.
12. Maalaji
Keveillä kivennäismailla äestys on tehokkaimmillaan. Savilla teho ei ole yhtä hyvä, mutta riski, että vilja kärsii äestyksestä, on myös pieni. Savimailla voi olla tarpeen ajaa heti kaksi kertaa peräkkäin. Eloperäisillä mailla rikkaäestyksen teho on heikoin. Niillä tarvitaan sokkoäestyksen lisäksi toinen valikoivan vaiheen ajokerta.
13. Aluskasvi
Rikkaäestykseen voi liittää aluskasvin kylvön. Käytössä on sekä äkeen päälle asennettuja kylvölaitteita että traktorin edessä olevia viskatyyppisiä kylvölaitteita. Siemen voidaan kylvää myös erikseen ja mullata rikkaäkeellä.
14. Sokkoäestys
Sokkoäestykseksi kutsutaan rikkaäestystä joka tehdään ennen viljan orastumista. Sokkoäestyksen teho kertatoimena on monesti erinomainen, mutta se edellyttää usein toista äestyskertaa ennen viljan pensomista. Ensimmäinen rikkaäestys ennen orastumista nimittäin herättää samalla uusia rikkasiemeniä itämään, jotka on myöhemmin torjuttava.
Jos sokkoäestys tehdään pimeässä tai peitetyllä rikkaäkeellä, uusia rikkasiemeniä ei idä yhtä paljoa ja siten ehkä vältetään toinen äestyskerta.
15. Ajokerrat
Suomessa on tyydytty lähes aina yhteen ajokertaan. Keski-Euroopassa on usein käytössä kolme tai neljäkin ajokertaa; esim. sokkoäestys, normaali aikainen (viljassa 2-3 lehteä) ja myöhäinen äestys (pensomisvaihe).
16. Viljat
Ehkä parhaiten rikkaäestys toimii ohralla. Sekä syys- että kevätvehnälle se sopii myös hyvin. Kaura myös rikkaäestetään, mutta ei kovin myöhään, jotta äestys ei aiheuta jälkivihantaa. Syysviljoja ei Suomen ilmastossa yleensä päästä syksyllä äestämään ja keväällä pellon pinta on niin kova, että tarvittavalla teholla viljakin vaurioituu. Ruis on syysvehnää arempi vaurioille.
17. Herne ja peruna
Myös herne ja hernekaura voidaan rikkaäestää. Pintaan tullessaan herne, ja samoin papu, ovat viljoja arempia äestysvaurioille. Sokkoäestystä voi hyvin käyttää hernettä viljeltäessä, koska herne muutoinkin kylvetään viljoja syvemmälle. Herne on äestettävä ennen kärhien kasvua.
Rypsi on parasta äestää ennen taimettumista, mutta teho ei ole kovin hyvä, sillä matalaan kylvettynä ja nopeasti taimettuvana kasvina äes peittää myös rypsin taimia.
Samaa viljojen rikkaäestä voidaan hyvin käyttää myös perunan rikkakasvien torjunnassa multauksien lisänä. Jopa hitaasti taimettuvaa porkkanaa on rikkaäestetty viljojen rikkaäkeillä.