Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Seuraava revisio | Edellinen revisio Viimeisin revisio Both sides next revision | ||
|
luomuwiki:biologinen_tyoensidonta [2016/05/25 15:32] maija luotu |
luomuwiki:biologinen_tyoensidonta [2016/05/25 15:34] maija |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
| Palkokasvit pystyvät sitomaan symbioottisesti typpeä juurinystyröissä elävien lajispesifien Rhizobium-bakteerien avulla. Bakteerit muodostavat kasvin juureen läpimitaltaan 0,5 – 3 mm kuroutumia, jotka ovat aktiivisessa typensidontavaiheessa väriltään vaalean punaisia. Punainen väri on peräisin biologiselle typensidonnalle välttämättömästä leghemoglobiinista. Eri palkokasvien typensidontapotentiaali vaihtelee kasvien satotason typpipitoisuuden ja typensidontatehon mukaan ollen sinimailasella suurin ja herneellä pienin: | Palkokasvit pystyvät sitomaan symbioottisesti typpeä juurinystyröissä elävien lajispesifien Rhizobium-bakteerien avulla. Bakteerit muodostavat kasvin juureen läpimitaltaan 0,5 – 3 mm kuroutumia, jotka ovat aktiivisessa typensidontavaiheessa väriltään vaalean punaisia. Punainen väri on peräisin biologiselle typensidonnalle välttämättömästä leghemoglobiinista. Eri palkokasvien typensidontapotentiaali vaihtelee kasvien satotason typpipitoisuuden ja typensidontatehon mukaan ollen sinimailasella suurin ja herneellä pienin: | ||
| - | sinimailanen 50 – 300 kg N/ha v | + | * sinimailanen 50 – 300 kg N/ha v |
| - | apilanurmet 50 – 200 kg N/ha v | + | * apilanurmet 50 – 200 kg N/ha v |
| - | virnat 50 – 120 kg N/ha v | + | * virnat 50 – 120 kg N/ha v |
| - | härkäpapu 50 – 100 kg N/ha v | + | * härkäpapu 50 – 100 kg N/ha v |
| - | herne 40 – 80 kg N/ha v | + | * herne 40 – 80 kg N/ha v |
| Aluskasvina viljassa oleva apila sitoo typpeä 20 – 60 kg/ha vuodessa ja heinäkasvien juurenpinnassa elävät bakteerit 5 – 30 kgN/ha vuodessa. Mahdollisimman typpiomavaraisesti toimivassa viljelykierrossa on palkokasveja noin 30 – 60 %. | Aluskasvina viljassa oleva apila sitoo typpeä 20 – 60 kg/ha vuodessa ja heinäkasvien juurenpinnassa elävät bakteerit 5 – 30 kgN/ha vuodessa. Mahdollisimman typpiomavaraisesti toimivassa viljelykierrossa on palkokasveja noin 30 – 60 %. | ||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| Typensidonnan varmistamiseksi palkokasvin siemen kannattaa ympätä eli tartuttaa siemen lajille sopivalla Rhizobi-bakteerilla. Siemeniä saa myös valmiiksi ympättynä. Ympättyä siementä kannattaa aina käyttää, kun viljellään palkokasveja ensimmäistä kertaa peltolohkolla. Lisäksi ymppäystarvetta on vasta raivatuilla pelloilla ja happamilla mailla, koska typensidonnan minimi pH-vaatimus on kivennäismailla 6 ja eloperäisillä mailla 5,5. Valkoapilalla, ja lupiinilla pH-vaatimus on n. 0,5 yksikköä edellisiä alempi. | Typensidonnan varmistamiseksi palkokasvin siemen kannattaa ympätä eli tartuttaa siemen lajille sopivalla Rhizobi-bakteerilla. Siemeniä saa myös valmiiksi ympättynä. Ympättyä siementä kannattaa aina käyttää, kun viljellään palkokasveja ensimmäistä kertaa peltolohkolla. Lisäksi ymppäystarvetta on vasta raivatuilla pelloilla ja happamilla mailla, koska typensidonnan minimi pH-vaatimus on kivennäismailla 6 ja eloperäisillä mailla 5,5. Valkoapilalla, ja lupiinilla pH-vaatimus on n. 0,5 yksikköä edellisiä alempi. | ||
| Yleisimmät Rhizobium –bakteerit jaetaan ryhmiin isäntäkasvinsa perusteella. | Yleisimmät Rhizobium –bakteerit jaetaan ryhmiin isäntäkasvinsa perusteella. | ||
| - | Rhizobium-bakteeri Isäntäkasvi | + | |
| - | R. trifolii apilat | + | **Rhizobium-bakteeri / Isäntäkasvi** |
| - | R. lguminosarum herneet, virnat, härkäpapu, linssit | + | |
| - | R. lupin lupiinit | + | * R. trifolii / apilat |
| - | R. meliloti sinimailanen, mesikät | + | * R. lguminosarum / herneet, virnat, härkäpapu, linssit |
| + | * R. lupin / lupiinit | ||
| + | * R. meliloti / sinimailanen, mesikät | ||
| Varsinkin monivuotisilla palkokasveilla typensidonnan tehoa voidaan parantaa pitämällä kasvusto niitoin mahdollisimman vahvassa vegetatiivisessa kasvussa, jolloin muodostuu uusia juuria ja nystyröitä. Typensidonta on tehokkaimmillaan kukinnan alkuvaiheessa. | Varsinkin monivuotisilla palkokasveilla typensidonnan tehoa voidaan parantaa pitämällä kasvusto niitoin mahdollisimman vahvassa vegetatiivisessa kasvussa, jolloin muodostuu uusia juuria ja nystyröitä. Typensidonta on tehokkaimmillaan kukinnan alkuvaiheessa. | ||
