Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
luomuwiki:biologinen_tyoensidonta [2016/05/25 15:33] maija |
luomuwiki:biologinen_tyoensidonta [2016/11/18 17:18] pirkko_t |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
| * herne 40 – 80 kg N/ha v | * herne 40 – 80 kg N/ha v | ||
| - | Aluskasvina viljassa oleva apila sitoo typpeä 20 – 60 kg/ha vuodessa ja heinäkasvien juurenpinnassa elävät bakteerit 5 – 30 kgN/ha vuodessa. Mahdollisimman typpiomavaraisesti toimivassa viljelykierrossa on palkokasveja noin 30 – 60 %. | + | Aluskasvina viljassa oleva apila sitoo typpeä 20 – 60 kg/ha vuodessa ja heinäkasvien juurenpinnassa elävät bakteerit 5 – 30 kgN/ha vuodessa. Mahdollisimman typpiomavaraisesti toimivassa viljelykierrossa on palkokasveja noin 30 – 60 %. Luke on laatinut oppaan viherlannoituskasvuston sadontuoton ja ravinnesisällön arvioimisesta: [[https://jukuri.luke.fi/handle/10024/537190|Viherlannoituksen sadontuotto ja ravinnesisältö]] |
| Biologinen typensidonta alkaa juurissa kun maan lämpötila ylittää + 7 °C ja on tehokkaimmillaan maan lämpötilan ollessa + 15 – + 25 °C. Pellon toimiva vesitalous ja sopiva pH varmistavat biologisen typensidonnan tehokkuuden. Juurinystyrä toimii typpitehtaana, joka sitoo typen kasville aurinkoenergian avulla. Typensidontaan erikoistunut bakteeri saa kasvilta energiaa yhteyttämisen tuloksena syntyneiden sokereiden avulla ja vastapalveluna luovuttaa kasville typpeä valkuaisaineiden muodostamiseen. | Biologinen typensidonta alkaa juurissa kun maan lämpötila ylittää + 7 °C ja on tehokkaimmillaan maan lämpötilan ollessa + 15 – + 25 °C. Pellon toimiva vesitalous ja sopiva pH varmistavat biologisen typensidonnan tehokkuuden. Juurinystyrä toimii typpitehtaana, joka sitoo typen kasville aurinkoenergian avulla. Typensidontaan erikoistunut bakteeri saa kasvilta energiaa yhteyttämisen tuloksena syntyneiden sokereiden avulla ja vastapalveluna luovuttaa kasville typpeä valkuaisaineiden muodostamiseen. | ||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
| Yleisimmät Rhizobium –bakteerit jaetaan ryhmiin isäntäkasvinsa perusteella. | Yleisimmät Rhizobium –bakteerit jaetaan ryhmiin isäntäkasvinsa perusteella. | ||
| - | **Rhizobium-bakteeri Isäntäkasvi** | + | **Rhizobium-bakteeri / Isäntäkasvi** |
| - | * R. trifolii apilat | + | * R. trifolii / apilat |
| - | * R. lguminosarum herneet, virnat, härkäpapu, linssit | + | * R. lguminosarum / herneet, virnat, härkäpapu, linssit |
| - | * R. lupin lupiinit | + | * R. lupin / lupiinit |
| - | * R. meliloti sinimailanen, mesikät | + | * R. meliloti / sinimailanen, mesikät |
| Varsinkin monivuotisilla palkokasveilla typensidonnan tehoa voidaan parantaa pitämällä kasvusto niitoin mahdollisimman vahvassa vegetatiivisessa kasvussa, jolloin muodostuu uusia juuria ja nystyröitä. Typensidonta on tehokkaimmillaan kukinnan alkuvaiheessa. | Varsinkin monivuotisilla palkokasveilla typensidonnan tehoa voidaan parantaa pitämällä kasvusto niitoin mahdollisimman vahvassa vegetatiivisessa kasvussa, jolloin muodostuu uusia juuria ja nystyröitä. Typensidonta on tehokkaimmillaan kukinnan alkuvaiheessa. | ||
