Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
luomuwiki:luomulypsylehmaen_ruokinta [2015/12/11 11:52] pirkko_t [Kotieläintuotanto - nautojen ruokinta] |
luomuwiki:luomulypsylehmaen_ruokinta [2015/12/11 12:02] pirkko_t [Luomuemolehmän ruokinta] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| Luomulypsylehmän ruokinnan perustana on sulavuudeltaan ja säilönnälliseltä laadultaan hyvä säilörehu, jonka määrä mahdollistaa vapaan ruokinnan. Perussäilörehun raaka-aineena käytetään nurmien ja apiloiden seosta, missä tavoiteltava apilapitoisuus on 30-50 % sadon kuiva-aineesta. Suotuisissa olosuhteissa voidaan seoksessa käyttää myös sinimailasta tai vuohenhernettä. Säilörehun korjuuajankohta tulee ajoittaa siten, että päästään vähintään D-arvoon 68, raakavalkuaispitoisuus sijoittuu välille 14-17% ja syönti-indeksi on vähintään 108. Tällöin hyvät maitotuotokset onnistuvat myös luomuruokinnalla. | Luomulypsylehmän ruokinnan perustana on sulavuudeltaan ja säilönnälliseltä laadultaan hyvä säilörehu, jonka määrä mahdollistaa vapaan ruokinnan. Perussäilörehun raaka-aineena käytetään nurmien ja apiloiden seosta, missä tavoiteltava apilapitoisuus on 30-50 % sadon kuiva-aineesta. Suotuisissa olosuhteissa voidaan seoksessa käyttää myös sinimailasta tai vuohenhernettä. Säilörehun korjuuajankohta tulee ajoittaa siten, että päästään vähintään D-arvoon 68, raakavalkuaispitoisuus sijoittuu välille 14-17% ja syönti-indeksi on vähintään 108. Tällöin hyvät maitotuotokset onnistuvat myös luomuruokinnalla. | ||
| + | |||
| + | {{ :luomuwiki:imgp4096_1024x769_.jpg?nolink&400|}} | ||
| Lypsyssä oleville lehmille tarjotaan hyvälaatuista säilörehua vapaasti. Tämä tarkoittaa, että sitä jää hieman tähteeksikin. Säilörehun pitää säilyä ruokintapöydällä maittavana, mihin pyritään usealla jakokerralla, pitämällä rehunjakolaitteistot puhtaina ja panostamalla säilönnälliseen laatuun. | Lypsyssä oleville lehmille tarjotaan hyvälaatuista säilörehua vapaasti. Tämä tarkoittaa, että sitä jää hieman tähteeksikin. Säilörehun pitää säilyä ruokintapöydällä maittavana, mihin pyritään usealla jakokerralla, pitämällä rehunjakolaitteistot puhtaina ja panostamalla säilönnälliseen laatuun. | ||
| Rivi 12: | Rivi 14: | ||
| Väkirehun osuus saa luomulehmän ruokinnassa olla maksimissaan 40% päivittäisestä rehun kuiva-aineesta. Poikimisen jälkeen väkirehun osuutta voi nostaa 50%:iin 3 kuukauden ajaksi, mikäli tästä on maininta eläintenhoitosuunnitelmassa. Väkirehustuksen pohja on hyvälaatuinen vilja, joka tuo ruokintaan energiaa. | Väkirehun osuus saa luomulehmän ruokinnassa olla maksimissaan 40% päivittäisestä rehun kuiva-aineesta. Poikimisen jälkeen väkirehun osuutta voi nostaa 50%:iin 3 kuukauden ajaksi, mikäli tästä on maininta eläintenhoitosuunnitelmassa. Väkirehustuksen pohja on hyvälaatuinen vilja, joka tuo ruokintaan energiaa. | ||
| + | |||
| Lisävalkuaista saadaan tarpeen mukaan rypsistä, herneestä ja härkäpavusta. Sisällöltään paras valkuaisrehu on rypsi, mutta sen käyttöä luomutuotannossa monesti rajoittaa korkea hinta. Rypsin siemen joko kylmäpuristetaan tai rikotaan valssimyllyllä, sillä kokonainen siemen ei sula lehmän mahoissa. Molemmilla käsittelytavoilla jää rypsiin jäljelle runsaasti rasvaa, mikä huomioidaan käyttömäärissä. | Lisävalkuaista saadaan tarpeen mukaan rypsistä, herneestä ja härkäpavusta. Sisällöltään paras valkuaisrehu on rypsi, mutta sen käyttöä luomutuotannossa monesti rajoittaa korkea hinta. Rypsin siemen joko kylmäpuristetaan tai rikotaan valssimyllyllä, sillä kokonainen siemen ei sula lehmän mahoissa. Molemmilla käsittelytavoilla jää rypsiin jäljelle runsaasti rasvaa, mikä huomioidaan käyttömäärissä. | ||
| Rivi 29: | Rivi 32: | ||
| Emolehmien ruokinnan perusteet ovat pitkälti samat sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa. Suurin ero on rehujen tuotantotavassa, eikä varsinaisessa ruokinnan toteutuksessa. | Emolehmien ruokinnan perusteet ovat pitkälti samat sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa. Suurin ero on rehujen tuotantotavassa, eikä varsinaisessa ruokinnan toteutuksessa. | ||
| + | |||
| + | {{ :luomuwiki:luomuherne-vilja_768x1024_.jpg?nolink&350|}} | ||
| Emolehmien umpikauden ruokintaa varten tehdään kokoviljasäilörehua tai myöhäisemmällä asteella korjattua apilanurmisäilörehua, jonka D-arvotavoite on 65. Karkearehun raakavalkuaispitoisuuden tulee mielellään olla vähintään 12%, jotta sikiö kehittyy kunnolla, eikä emon tarvitse käyttää omia valkuaisvarastojaan. Erityisesti tämä huomioidaan nuorten, vielä kasvussa olevien emojen kohdalla. Mahantäytteeksi tarjolla voi olla lisäksi heinää tai hyvälaatuista olkea, sillä eläimet pysyvät rauhallisempina kun niillä on jotain tongittavaa. Hyväkuntoisille vanhemmille emoille voidaan umpikaudella syöttää myös säilörehua, jonka D-arvo on alempi. | Emolehmien umpikauden ruokintaa varten tehdään kokoviljasäilörehua tai myöhäisemmällä asteella korjattua apilanurmisäilörehua, jonka D-arvotavoite on 65. Karkearehun raakavalkuaispitoisuuden tulee mielellään olla vähintään 12%, jotta sikiö kehittyy kunnolla, eikä emon tarvitse käyttää omia valkuaisvarastojaan. Erityisesti tämä huomioidaan nuorten, vielä kasvussa olevien emojen kohdalla. Mahantäytteeksi tarjolla voi olla lisäksi heinää tai hyvälaatuista olkea, sillä eläimet pysyvät rauhallisempina kun niillä on jotain tongittavaa. Hyväkuntoisille vanhemmille emoille voidaan umpikaudella syöttää myös säilörehua, jonka D-arvo on alempi. | ||
