Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
luomuwiki:nurmikasvien_kasvinsuojelu [2015/11/16 13:05] kari luotu |
luomuwiki:nurmikasvien_kasvinsuojelu [2016/01/05 10:23] pekka [3. Rikkakasvit] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| - | ===== Nurmikasvien kasvinsuojelu ===== | + | ===== Peltoviljely - nurmikasvien kasvinsuojelu ===== |
| {{:luomuwiki:nurmikasvien_taudit.gif?nolink|}} | {{:luomuwiki:nurmikasvien_taudit.gif?nolink|}} | ||
| Rivi 67: | Rivi 67: | ||
| Vanhempien ja harventuneiden nurmien pahimpia rikkakasveja ovat valoa suosivat, mutta niittoa paremmin kestävät lauha, leinikit, hierakka, voikukka ja saunakukka. Leinikki huonontaa säilörehun maittavuutta ja saattaa alentaa lypsylehmien tuotosta. Saunakukka puolestaan voi vaikuttaa maidon makuun. Helpoin tapa torjua rikkakasveja nurmilta on uusia ne riittävän usein ja pitää huoli riittävästä ojituksesta ja kalkituksesta. Hyväkuntoinen ja tiheä puna-apilanurmi on myös tehokas kilpailija rikkakasveja vastaan. Toisaalta rikkakasvitkin ovat pitkäikäisiä, esimerkiksi valvatin juuret saattavat kestää hengissä maassa 2-4 vuotta. | Vanhempien ja harventuneiden nurmien pahimpia rikkakasveja ovat valoa suosivat, mutta niittoa paremmin kestävät lauha, leinikit, hierakka, voikukka ja saunakukka. Leinikki huonontaa säilörehun maittavuutta ja saattaa alentaa lypsylehmien tuotosta. Saunakukka puolestaan voi vaikuttaa maidon makuun. Helpoin tapa torjua rikkakasveja nurmilta on uusia ne riittävän usein ja pitää huoli riittävästä ojituksesta ja kalkituksesta. Hyväkuntoinen ja tiheä puna-apilanurmi on myös tehokas kilpailija rikkakasveja vastaan. Toisaalta rikkakasvitkin ovat pitkäikäisiä, esimerkiksi valvatin juuret saattavat kestää hengissä maassa 2-4 vuotta. | ||
| - | Tehokas tapa torjua kestorikkakasveja viljelykierrossa on puolikesanto nurmen ensimmäisen sadon korjuun jälkeen. Nurmi kannattaa silloin rikkoa jousijyrsimellä, lautas- tai lapiorullaäkeellä, jotta rikkakasvien juurakoita ei käännetä kyntöviilun alle, jonka jälkeen niihin ei enää tehoa pinnan muokkaus. Puolikesanto päätetään huolelliseen kyntöön kuorimien kanssa, tai siihen kylvetään viimeistään elo-syyskuun vaihteessa pyydyskasviksi joko ruis tai ohra. Ne kynnetään keväällä. | + | Tehokas tapa torjua kestorikkakasveja viljelykierrossa on puolikesanto nurmen ensimmäisen sadon korjuun jälkeen. Nurmi kannattaa silloin rikkoa kultivaattorilla, lautas- tai lapiorullaäkeellä, jotta rikkakasvien juurakoita ei käännetä kyntöviilun alle, jonka jälkeen niihin ei enää tehoa pinnan muokkaus. Puolikesanto päätetään huolelliseen kyntöön kuorimien kanssa, tai siihen kylvetään viimeistään elo-syyskuun vaihteessa pyydyskasviksi joko ruis tai ohra. Ne muokataan keväällä. |
| Peltoviljelyssä pahimpina kestorikkakasveina pidetään peltovalvattia ja -ohdaketta sekä juolavehnää. Näistä valvatti ja ohdake heikentyvät nurmissa, jotka niitetään tai laidunnetaan monta kertaa kesässä. Juolavehnä ei tästä niinkään kärsi. Usein toistuva niitto lyhyeen sänkeen olisi tehokkain tapa torjua näitä rikkakasveja nurmista, mutta se edellyttää, että nurmen kilpailukyky säilyy hyvänä. Jos nurmi ei kasva hyvin, ei niitto tehoa torjuntakeinona. | Peltoviljelyssä pahimpina kestorikkakasveina pidetään peltovalvattia ja -ohdaketta sekä juolavehnää. Näistä valvatti ja ohdake heikentyvät nurmissa, jotka niitetään tai laidunnetaan monta kertaa kesässä. Juolavehnä ei tästä niinkään kärsi. Usein toistuva niitto lyhyeen sänkeen olisi tehokkain tapa torjua näitä rikkakasveja nurmista, mutta se edellyttää, että nurmen kilpailukyky säilyy hyvänä. Jos nurmi ei kasva hyvin, ei niitto tehoa torjuntakeinona. | ||
