Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Viimeisin revisio Both sides next revision | ||
|
luomuwiki:palkokasvit_ruokinnassa [2015/12/11 15:07] pirkko_t [Kotieläintuotanto - palkokasvit ruokinnassa] |
luomuwiki:palkokasvit_ruokinnassa [2015/12/11 15:13] pirkko_t [Ruokinnallinen laatu kasveittain] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| ===== Kotieläintuotanto - palkokasvit ruokinnassa ===== | ===== Kotieläintuotanto - palkokasvit ruokinnassa ===== | ||
| - | {{ :luomuwiki:karho.jpg?nolink&300|}} | ||
| Luonnonmukaisesti viljellyissä nurmissa palkokasvit lisäävät nurmen valkuaispitoisuutta, koska heinien valkuaispitoisuus on ilman helppoliukoisia typpilannoitteita alhainen. | Luonnonmukaisesti viljellyissä nurmissa palkokasvit lisäävät nurmen valkuaispitoisuutta, koska heinien valkuaispitoisuus on ilman helppoliukoisia typpilannoitteita alhainen. | ||
| Rivi 10: | Rivi 9: | ||
| Puna-apila- ja vuohenhernepitoisia säilörehuja lehmille syötettäessä eivät maidon määrä tai laatu ole eronneet toisistaan merkittävästi. | Puna-apila- ja vuohenhernepitoisia säilörehuja lehmille syötettäessä eivät maidon määrä tai laatu ole eronneet toisistaan merkittävästi. | ||
| + | {{ :luomuwiki:karho.jpg?nolink&300|}} | ||
| Apilapitoisen rehun kivennäiskoostumus on erilainen verrattuna nurmiheinärehuihin, sillä se sisältää enemmän kalsiumia ja magnesiumia sekä vähemmän fosforia ja kaliumia kuin puhtaat heinänurmet. Siksi niiden Ca/P -suhde on korkeampi ja K/(Ca+Mg) -ekvivalenttisuhde matalampi kuin heinäkasvirehuissa. Jälkimmäinen vähentää mm. lehmien laidunhalvausriskiä. | Apilapitoisen rehun kivennäiskoostumus on erilainen verrattuna nurmiheinärehuihin, sillä se sisältää enemmän kalsiumia ja magnesiumia sekä vähemmän fosforia ja kaliumia kuin puhtaat heinänurmet. Siksi niiden Ca/P -suhde on korkeampi ja K/(Ca+Mg) -ekvivalenttisuhde matalampi kuin heinäkasvirehuissa. Jälkimmäinen vähentää mm. lehmien laidunhalvausriskiä. | ||
| Toisaalta kalsiumin liika määrä voi estää fosforin imeytymistä, mikä on otettava huomioon lehmien ummessaoloaikana. Säilörehuista kannattaa aina teettää kivennäisanalyysi, että kivennäisruokinta saadaan eläimen tarpeiden mukaiseksi. | Toisaalta kalsiumin liika määrä voi estää fosforin imeytymistä, mikä on otettava huomioon lehmien ummessaoloaikana. Säilörehuista kannattaa aina teettää kivennäisanalyysi, että kivennäisruokinta saadaan eläimen tarpeiden mukaiseksi. | ||
| Rivi 47: | Rivi 47: | ||
| ==== Ruokinnallinen laatu kasveittain ==== | ==== Ruokinnallinen laatu kasveittain ==== | ||
| - | === 1. Monivuotiset rehupalkokasvit === | + | ==== 1. Monivuotiset rehupalkokasvit ==== |
| + | {{ :luomuwiki:luomuapilaa2010_004.jpg?nolink&300|}} | ||
| **Puna-apila** Trifolium pratense | **Puna-apila** Trifolium pratense | ||
| Apilan D-arvo on lähtökohtaisesti hieman alhaisempi kuin heinäkasveilla, mutta se laskee kasvukauden edetessä hitaammin (alkukesällä n. 0,3 yksikköä/vrk, kun heinänurmilla lasku on 0,5 yksikköä/vrk). Tämä tarjoaa mahdollisuuden sadonkorjuun ajoittamisen hieman normaalia myöhemmäksi, jos kasvuston apilapitoisuus on tavoitteessa eli 30 - 50% kuiva-ainesadosta. | Apilan D-arvo on lähtökohtaisesti hieman alhaisempi kuin heinäkasveilla, mutta se laskee kasvukauden edetessä hitaammin (alkukesällä n. 0,3 yksikköä/vrk, kun heinänurmilla lasku on 0,5 yksikköä/vrk). Tämä tarjoaa mahdollisuuden sadonkorjuun ajoittamisen hieman normaalia myöhemmäksi, jos kasvuston apilapitoisuus on tavoitteessa eli 30 - 50% kuiva-ainesadosta. | ||
| Rivi 65: | Rivi 65: | ||
| Karitsoiden on havaittu syövän valkoapilaa sisältävää laidunrehua enemmän kuin pelkkää heinää sisältävää laidunta. | Karitsoiden on havaittu syövän valkoapilaa sisältävää laidunrehua enemmän kuin pelkkää heinää sisältävää laidunta. | ||
| + | {{ :luomuwiki:wp_20130713_001_640x360_.jpg?nolink&300|}} | ||
| **Sinimailanen** Medicako sativa L. | **Sinimailanen** Medicako sativa L. | ||
| Lehmillä tehdyissä ruokintakokeissa sinimailaspitoinen säilörehu on ollut tuotantovaikutukseltaan parempaa kuin heinäsäilörehu (+ 1 kg maitoa/pv). Apilaheinäsäilörehuun verraten maitoa syntyi yhtä paljon. Kuttujen ruokintakokeiden perusteella sinimailaspitoinen rehu voi olla jopa parempaa maitotuotoksella mitattuna kuin puna-apilarehu. | Lehmillä tehdyissä ruokintakokeissa sinimailaspitoinen säilörehu on ollut tuotantovaikutukseltaan parempaa kuin heinäsäilörehu (+ 1 kg maitoa/pv). Apilaheinäsäilörehuun verraten maitoa syntyi yhtä paljon. Kuttujen ruokintakokeiden perusteella sinimailaspitoinen rehu voi olla jopa parempaa maitotuotoksella mitattuna kuin puna-apilarehu. | ||
