Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio | ||
|
luomuwiki:palkokasvit_ruokinnassa [2015/12/11 15:11] pirkko_t [Ruokinnallinen laatu kasveittain] |
luomuwiki:palkokasvit_ruokinnassa [2015/12/11 15:19] pirkko_t [2.Yksivuotiset rehupalkokasvit] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| ===== Kotieläintuotanto - palkokasvit ruokinnassa ===== | ===== Kotieläintuotanto - palkokasvit ruokinnassa ===== | ||
| - | {{ :luomuwiki:karho.jpg?nolink&300|}} | ||
| Luonnonmukaisesti viljellyissä nurmissa palkokasvit lisäävät nurmen valkuaispitoisuutta, koska heinien valkuaispitoisuus on ilman helppoliukoisia typpilannoitteita alhainen. | Luonnonmukaisesti viljellyissä nurmissa palkokasvit lisäävät nurmen valkuaispitoisuutta, koska heinien valkuaispitoisuus on ilman helppoliukoisia typpilannoitteita alhainen. | ||
| Rivi 10: | Rivi 9: | ||
| Puna-apila- ja vuohenhernepitoisia säilörehuja lehmille syötettäessä eivät maidon määrä tai laatu ole eronneet toisistaan merkittävästi. | Puna-apila- ja vuohenhernepitoisia säilörehuja lehmille syötettäessä eivät maidon määrä tai laatu ole eronneet toisistaan merkittävästi. | ||
| + | {{ :luomuwiki:karho.jpg?nolink&300|}} | ||
| Apilapitoisen rehun kivennäiskoostumus on erilainen verrattuna nurmiheinärehuihin, sillä se sisältää enemmän kalsiumia ja magnesiumia sekä vähemmän fosforia ja kaliumia kuin puhtaat heinänurmet. Siksi niiden Ca/P -suhde on korkeampi ja K/(Ca+Mg) -ekvivalenttisuhde matalampi kuin heinäkasvirehuissa. Jälkimmäinen vähentää mm. lehmien laidunhalvausriskiä. | Apilapitoisen rehun kivennäiskoostumus on erilainen verrattuna nurmiheinärehuihin, sillä se sisältää enemmän kalsiumia ja magnesiumia sekä vähemmän fosforia ja kaliumia kuin puhtaat heinänurmet. Siksi niiden Ca/P -suhde on korkeampi ja K/(Ca+Mg) -ekvivalenttisuhde matalampi kuin heinäkasvirehuissa. Jälkimmäinen vähentää mm. lehmien laidunhalvausriskiä. | ||
| Toisaalta kalsiumin liika määrä voi estää fosforin imeytymistä, mikä on otettava huomioon lehmien ummessaoloaikana. Säilörehuista kannattaa aina teettää kivennäisanalyysi, että kivennäisruokinta saadaan eläimen tarpeiden mukaiseksi. | Toisaalta kalsiumin liika määrä voi estää fosforin imeytymistä, mikä on otettava huomioon lehmien ummessaoloaikana. Säilörehuista kannattaa aina teettää kivennäisanalyysi, että kivennäisruokinta saadaan eläimen tarpeiden mukaiseksi. | ||
| Rivi 47: | Rivi 47: | ||
| ==== Ruokinnallinen laatu kasveittain ==== | ==== Ruokinnallinen laatu kasveittain ==== | ||
| - | === 1. Monivuotiset rehupalkokasvit === | + | ==== 1. Monivuotiset rehupalkokasvit ==== |
| {{ :luomuwiki:luomuapilaa2010_004.jpg?nolink&300|}} | {{ :luomuwiki:luomuapilaa2010_004.jpg?nolink&300|}} | ||
| **Puna-apila** Trifolium pratense | **Puna-apila** Trifolium pratense | ||
| Rivi 91: | Rivi 91: | ||
| === Virnat === | === Virnat === | ||
| + | {{ :luomuwiki:herne_maistuu_laitumellakinluomu_1024x769_.jpg?nolink&300|}} | ||
| * **Rehuvirna** eli peltovirna Vicia sativa | * **Rehuvirna** eli peltovirna Vicia sativa | ||
| * **Ruisvirna** Vicia villosa | * **Ruisvirna** Vicia villosa | ||
| Rivi 98: | Rivi 99: | ||
| === Vihantarehuherne === | === Vihantarehuherne === | ||
| - | |||
| Hernesäilörehu sopii lypsylehmien ruokintaan, mutta sen käyttö on viisainta aloittaa vähän kerrallaan, jotta eläimet tottuvat tuoksuun ja makuun. Luomupellolla tehdyissä kokeissa vihantarehuherneen valkuaispitoisuus oli 15-20 %, kun palkoja tuottavan rehuherneen valkuaispitoisuudet jäivät pari prosenttiyksikköä alhaisemmiksi laskien kasvukauden edetessä. Herneiden D.arvo puolestaan oli 67-75 % nousten lievästi kasvukauden edetessä. Viikin kokeissa lituvaiheessa korjatusta rehuherne-kaurakasvustosta tehdyn säilörehun rehuarvot olivat samaa luokkaa kuin nuorella kehitysasteella korjatussa puna-apilarehussa. | Hernesäilörehu sopii lypsylehmien ruokintaan, mutta sen käyttö on viisainta aloittaa vähän kerrallaan, jotta eläimet tottuvat tuoksuun ja makuun. Luomupellolla tehdyissä kokeissa vihantarehuherneen valkuaispitoisuus oli 15-20 %, kun palkoja tuottavan rehuherneen valkuaispitoisuudet jäivät pari prosenttiyksikköä alhaisemmiksi laskien kasvukauden edetessä. Herneiden D.arvo puolestaan oli 67-75 % nousten lievästi kasvukauden edetessä. Viikin kokeissa lituvaiheessa korjatusta rehuherne-kaurakasvustosta tehdyn säilörehun rehuarvot olivat samaa luokkaa kuin nuorella kehitysasteella korjatussa puna-apilarehussa. | ||
| === Härkäpapu === | === Härkäpapu === | ||
| + | {{ :luomuwiki:billund_2015_055_768x1024_.jpg?nolink&300|}} | ||
| Härkäpavun metioniinipitoisuus on alhainen ja palon kuoret sisältävät jonkin verran kasvua hidastavia parkkiaineita, mistä syystä niitä ei voi syöttää sioille. Säilörehuna se ei kuitenkaan haittaa märehtijöitä. Heinäkuun 9. päivä korjatun härkäpapusäilörehun raakavalkuaispitoisuus oli 21,4 %, orgaanisen aineen sulavuus 75 % ja raakakuidun pitoisuus 65 %. Viikin kokeissa härkäpavusta tehdyn säilörehun rehuarvot olivat samaa luokkaa kuin nuorella kehitysasteella korjatussa puna-apilarehussa. Puitaviin ja säilörehuna korjattaviin kasvustoihin on omat suositeltavat lajikkeensa. Säilörehuksi soveltuvat esim. Aurora ja Columbo, jotka korjataan 3 -4 vkoa kukinnan alusta. | Härkäpavun metioniinipitoisuus on alhainen ja palon kuoret sisältävät jonkin verran kasvua hidastavia parkkiaineita, mistä syystä niitä ei voi syöttää sioille. Säilörehuna se ei kuitenkaan haittaa märehtijöitä. Heinäkuun 9. päivä korjatun härkäpapusäilörehun raakavalkuaispitoisuus oli 21,4 %, orgaanisen aineen sulavuus 75 % ja raakakuidun pitoisuus 65 %. Viikin kokeissa härkäpavusta tehdyn säilörehun rehuarvot olivat samaa luokkaa kuin nuorella kehitysasteella korjatussa puna-apilarehussa. Puitaviin ja säilörehuna korjattaviin kasvustoihin on omat suositeltavat lajikkeensa. Säilörehuksi soveltuvat esim. Aurora ja Columbo, jotka korjataan 3 -4 vkoa kukinnan alusta. | ||
