Sanaa luomu tai muuta viittausta luonnonmukaiseen tuotantoon saa käyttää vain tuotteiden yhteydessä, jotka on tuotettu EU:n luomuasetuksessa määritellyillä menetelmillä ja joiden tuotanto on valvottua.

IFOAM eli ”maailman luomujärjestöjen liitto” (International Federation of Organic Agriculture Movements) on hyväksynyt maailmanlaajuiset puiteohjeet, joita sovelletaan eri alueiden tuotantoehdoissa, kuten EU:n luomusäännöt EU:n alueella ja ETA maissa.

Puiteohjeet sisältävät mm. tavallisten kasvinviljelyn ja kotieläintuotannon ohella ohjeet kalankasvatuksesta ja tekstiilituotannosta. IFOAM-akkreditointi eli tuotantoehtojen ja tarkastusjärjestelmän hyväksyminen helpottaa luomutuotteiden vientikauppaa.

EU:n luomulainsäädäntö (EY:n neuvoston asetus 834/2007 ja komission asetus 889/2008) sisältää määräykset kasvinviljelystä, kotieläintuotannosta, elintarvikkeiden valmistuksesta ja valvonnasta. Se on jokaisen EU:n maan vähimmäistaso ja käytännössä myös EU-maihin luomuelintarvikkeita tuovien ns. kolmansien maiden noudattama taso.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on laatinut Suomessa sovellettavat EY:n asetuksiin perustuvat tuotanto-ohjeet.

Luomun minimisääntöjen ohella tuottaja voi seurata mm. Yhdysvaltain luomusääntöjä (USDA+) vientikauppaa varten tai biodynaamisen viljelyn kansainvälisiä Demeter-ehtoja.

Jokaisen luomutuotteiden viljelijän, valmistajan, pakkaajan ja EU:n sisälle niitä tuovan toiminnanharjoittajan on kuuluttava luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään. Kaikki ketjun toimijat sitoutuvat noudattamaan luomun tuotantoehtoja ja rekisteröityvät omavalvontaan.

Alueelliset ELY-keskukset hoitavat luomuvalvonnan käytännöt ja hyväksyvät tilat luomutuotantoon. Evira ohjaa valvontaa ja pitää rekisteriä luomutuottajista. Ylin valvontaviranomainen on maa- ja metsätalousministeriö.

Luomutoimijat tarkastetaan joka vuosi. Luomutarkastaja käy tilalla tavallisesti kesällä, jolloin hän kiertää pellot ja voi tarkastaa myös mm. varastot ja kirjanpidon. Tuotantoehtojen rikkomukset ovat harvinaisia, ja silloinkaan ei kyse ole yleensä kiellettyjen väkilannoitteiden tai torjunta-aineiden käytöstä vaan esim. yksipuolisesta viljelykierrosta tai tavanomaisen siemenen käytöstä.

Luomukotieläintarkastukset tehdään yleensä samalla käynnillä kuin viljelytarkastuskin. Lisäksi osalla kotieläintiloista käydään sisäruokintakaudella.

Marjojen ja sienien tai muiden keräilytuotteiden sertifiointi luomutuotteeksi on myös mahdollista. Silloin selvitetään, että kyseisellä yhtenäisellä metsäalueella ei ole käytetty lannoitteita tai torjunta-aineita kolmeen vuoteen, ja että kerääjät tuntevat luomuehdot ja pystyvät selvästi rajaamaan luomukeräilyalueen.

Jatkojalostusyrittäjät hakeutuvat valvontaan Eviran kautta. Luomutuotteiden vähäinen käsittely ja alhainen jatkojalostus tarkastetaan viljelyn ja kotieläintuotannon luomutarkastusten yhteydessä. Varsinainen jatkojalostus (tuottaja käyttää tai pakkaa muiden tuottamia luomutuotteita tai käyttää valmistuksessa myös tavanomaisia raaka-aineita) tarkastetaan erikseen.

USDA+ ryhmään hakeutuneille maatiloille tehdään tuotantotarkastus vuosittaisen EU - tuotantotarkastuksen yhteydessä.

Biodynaamisen viljelyn tuotantoehtojen valvonta hoidetaan Demeter-tarkastajien toimesta, joita voivat olla myös koulutetut luomutarkastajat. Tällöin Demeter-tarkastus tapahtuu luomutarkastuksen yhteydessä.

Luomuvalvontaan liittyneillä ja sen läpäisseillä viljelijöillä ja luomutuotteiden valmistajilla on eri hakemuksesta oikeus käyttää luomumerkkiä luomutuotteissaan. (Katso myös sivu Luomumerkit)

Luomusopimusehtojen valvonta tehdään TE-keskusten virkamiesten toimesta samalla kun muukin EU-tukien valvonta.