Viljelykierron laatiminen

Kierrossa vuorotellaan maata parantavia eli lataavia kasveja ja toisaalta purkavia kasveja, esimerkiksi viljoja tai vihanneksia.

Lataavia kasveja ovat erityisesti monivuotiset apilanurmet. Melkein yhtä hyviä kasveja latausvuorossa ovat yksivuotiset viherlannoitusseokset, virnat ym. Herne- ja härkäpapu keräävät myös typpeä, mutta eivät paranna maata yhtä tehokkaasti kuin apilat ja virnat. Herneen ja härkäpavun aikana rikkaruohot voivat levitä. Heinäkasvinurmet, timoteit, nurminadat ym., kuuluvat myös latausvuoroihin, mutta eivät sido yhtään lisätyppeä ja maanparannusvaikutuskaan ei ole yhtä hyvä kuin apiloilla.

Ensimmäisiä tehtäviä kierron suunnittelussa on määritellä mitä tarvitaan. Kotieläintilalla lasketaan rehuntarve ja siihen tarvittava pinta-ala. Samalla hahmotellaan kuinka suurelle alalle lantaa riittää.

Kasvinviljelytilalla tarve on yleensä yksinkertainen eli mahdollisimman paljon myyntikasveja. Todellisuudessa siihen myös vaikuttavat mm. olemassa olevat varastotilat ja koneistus, jotka voivat antaa lisää mahdollisuuksia.

Peltojen kunto ja lannoituksen saatavuus vaikuttaa suuresti kiertoon. Luomuun siirryttäessä on syytä panostaa maan rakenteen korjaamiseen. Esimerkiksi kymmeniä vuosia jatkunut viljanviljely on kuluttanut maan multavuutta ja tiivistänyt peltoja. Niiden korjaamiseksi siirtymisen alussa viljellään monivuotisia apilanurmia.

Ilmasto ja maalajit vaikuttavat tietysti kiertoon. Syysviljat olisivat monesti hyväksi maan rakenteelle ja rikkaruohojen säätelylle, mutta jos niiden talvehtiminen ei onnistu, aiheutuu niistä kuluja ja rikkaruohot leviävät. Monivuotiset nurmetkaan eivät sovi joka lohkolle vaan niiden sijasta käytetään yksivuotisia viherlannoitusseoksia.

Ratkaiseva tekijä mitä viljellään, mitä viljelykiertoa noudatetaan, ovat markkinat. Vain hyvälaatuiselle tavaralle on kuluttajia, siksi myyntikasvien pinta-alaa ei pidä kasvattaa liikaa latausvuorojen kustannuksella.

Karjattomien tilojen kierron toteuttamista helpottaa suuresti, jos päästään yhteistyöhön kotieläintilojen kanssa. Jo nurmirehujen myynti antaa lisämahdollisuuksia latausvuorojen käyttöön (vaikka juuri nurmia myydessä on tarkkaan mietittävä asiaa ravinnetaseen ja korvaavan lannoituksen kannalta). Tilanne on hyvä, kun myytyä satoa vastaan saadaan lantaa.

Em. lähtökohdista valitaan tavoitekierto tai kaksikin, toinen esimerkiksi koville maille, toinen suomaille. Tarkistetaan, vastaako tavoitekierto tarpeita. Jos tavoitekierto on kuusivuotinen, jaetaan tilan pinta-ala kuudella ja saadaan kunkin vuoron, tai lohkon, pinta-ala. Niiden perusteella arvioidaan voiko esim. nurmisato olla riittävä.